Modulaariset datakeskukset vauhdittavat tekoälyn kasvua

Tekoäly muuttaa toimintaa kaikilla aloilla, liikenteestä terveydenhuoltoon ja teollisuudesta kiinteistöjen energianhallintaan. Tämä kehitys asettaa datakeskuksille uudenlaisia vaatimuksia toteutuksen nopeuteen, joustavuuteen ja energiatehokkuuteen. Modulaarisesti esivalmistetuilla datakeskuksilla voidaan vastata näihin haasteisiin.

Lähitulevaisuudessa tekoälyä hyödynnetään kaikkialla: assistentin roolissa, autonomisissa ajoneuvoissa, tehtaiden tuotantolinjoilla, terveydenhuollon päätöksenteossa, oikeussaleissa ja kiinteistöjen energiatehokkuuden hallinnassa.

Datakeskusten kehityksen eturintamassa ovat reunalaskennan ratkaisut, jotka tuovat perinteisten, suurten datakeskusten laskentatehon lähemmäs käyttäjiä vähentäen viiveitä, parantaen nopeutta ja mahdollistamalla reaaliaikaiset päätökset kriittisissä sovelluksissa itse kohteessa.

– Tekoälyn kasvava rooli vaatii infrastruktuurilta nopeutta, energiatehokkuutta ja skaalautuvuutta. Tekoälyservereiden teknologiasyklit ovat lyhentyneet 1,5–2 vuoden mittaisiksi, jonka jälkeen tarvittavat sähkötehot ovat tuplaantuneet – suunnitelmat menevät herkästi uusiksi. Suurilla datakeskuksilla on yhä keskeinen rooli, mutta niiden toteuttaminen vaatii kristallipalloa, jotta ne vastaavat markkinan tarpeita valmistuessaan tai ne tehdään tilauksesta tiettyä tarkoitusta varten, toteaa Schneider Electricin datakeskusasiantuntija Toni Kylkisalo.

Modulaarisuus tuo nopeutta ja joustavuutta
Modulaariset, esivalmistetut datakeskukset tarjoavat vaihtoehdon suurille keskuksille. Niitä voidaan ottaa käyttöön murto-osassa siitä ajasta, joka perinteisten datakeskusten toteutukseen kuluu.

– Nopeus on kilpailuetu. Kun datakeskuskapasiteettia saadaan käyttöön nopeasti hajautetun tekoälyinfran avulla, organisaatiot voivat reagoida muuttuviin teknologiasykleihin pienemmällä riskillä. Modulaarinen infrastruktuuri mahdollistaa joustavan ja hallitun toteutuksen, Kylkisalo painottaa.

Lisäksi modulaariset ratkaisut mahdollistavat kapasiteetin kasvattamisen vaiheittain, ilman raskaita etukäteisinvestointeja. Tämä on erityisen arvokasta reunalaskennassa, jossa infrastruktuuri on usein sijoitettava lähelle käyttäjää – esimerkiksi teollisuuslaitoksiin tai sairaaloihin.

Reunalaskenta tuo tehon lähemmäs käyttäjää
Tekoälyä hyödyntävät sovellukset edellyttävät yhä enemmän reaaliaikaisia päätöksiä. Silloin jokainen millisekunti viiveessä voi olla kriittinen.

– Päätöksenteon viiveet voivat johtaa tuotantokatkoksiin, liikenteen turvallisuuden vaarantumiseen tai jopa terveydenhuollon diagnostiikan virheisiin. Hajautettu tekoälyinfrastruktuuri luo myös alueellista resilienssiä, kun ei olla täysin riippuvaisia pilvi-infrastruktuurin välityksellä tuotetuista tekoälypalveluista, kuvaa Kylkisalo.

Kestävä ja energiatehokas vaihtoehto
Tekoäly vaatii massiivista laskentatehoa, jonka energiankulutus voi olla valtava. Modulaariset ratkaisut vastaavat tähän tarpeeseen kehittyneillä jäähdytysratkaisuilla ja energiatehokkuudella.

Samalla modulaariset yksiköt vapauttavat arvokasta tilaa ja rakennusneliöitä organisaatioiden ydintoimintoihin, kun laskentakapasiteetti voidaan siirtää erillisiin tehdasvalmisteisiin yksiköihin varsinaisten rakennusten ulkopuolelle.

Tekoäly tarvitsee uudenlaista infrastruktuuria
Tulevaisuuden kasvavat tarpeet eivät odota. Kun tekoälystä tulee osa kriittisiä järjestelmiä, infrastruktuurin on pysyttävä kehityksen mukana.

– Modulaariset datakeskukset yhdistävät nopeuden, energiatehokkuuden ja joustavan skaalautuvuuden sinne, missä sitä tarvitaan. Jatkossakin nähdään suuria pilvipalveluihin ja tekoälymallien kehitykseen soveltuvia konesalihankkeita, mutta niiden rinnalle syntyy hajautettua infrastruktuuria, kun agenttisen tekoälyn käyttö laajenee. Tämä on seuraava askel digitaalisen infrastruktuurin kehityksessä, Kylkisalo kiteyttää.

www.se.com