Tuotteen laatu on keskeinen suorituskykyindikaattori konepajayrityksissä. Useilla konepajoilla uskotaan, että esimerkiksi ISO-, NADCAP- ja API-laatustandardien mukaiset sertifikaatit vahvistavat pajoilla tehdyn työn laadun. Todellisuudessa standardeissa ei keskitytä täysin siihen, miten työkappaleita tuotetaan hyväksytysti, vaan pikemminkin huonojen osien hylkäämiseen liittyvien menettelytapojen kehittämiseen
Nykyään yhtiöt liittävät ”kestävyyden” kaikenlaisiin tuotteisiin ja toimintoihin kalasta ja kalusteista energiankulutukseen ja arkkitehtuuriin. Ne ilmoittavat pyrkivänsä säästämään luonnonvaroja sekä suojelemaan ympäristöä. Jos ajatellaan asiaa kapea-alaisemmin valmistavan teollisuuden näkökulmasta, voidaan todeta, että koneistuksessa on aina pyritty tietynlaiseen kestävyyteen. Kilpailukykyisesti hinnoiteltujen, korkealaatuisten tuotteiden koneistus mahdollistaa valmistajalle tuottavuuden ja sen myötä liiketoiminnan jatkuvuuden.
Konepajan tavoitteena on tuottaa tietty määrä laatuvaatimukset täyttäviä osia mahdollisimman tehokkaasti ja toimittaa ne ajallaan. Perinteisesti valmistajat ovat arvioineet tehokkuutta investoinnin tuoton perusteella. Onnistumista mitattiin tuhansien tai satojentuhansien osien jatkuvana työstämisenä, ja tavoitteena oli yhden tai useamman koneen tasaisen tuotannon ylläpitäminen. Tästä näkökulmasta sellaista konetta, joka oli käynnissä ja tuotti osia, pidettiin tehokkaana.
Koneistusprosesseja suunnitellessaan ja toteuttaessaan konepajat keskittyvät yleensä sisäisen toimintansa osa-alueisiin ja saattavat unohtaa työnsä perimmäisen tavoitteen eli asiakastyytyväisyyden varmistamisen.